Itselleni ensimmäinen virallisempi Bruichladdich-tasting on nyt takana ja yleisfiilis jäi positiiviseksi. Tästä kiittäminen tastingin vetäjää, Suomen Bruichladdich-gurua, Timo McAaltosta. Tasting pidettiin tutussa paikassa Helsingissä, Suomen Yrittäjänaisten kokoustilassa. Nyt toisen näissä tiloissa pidetyn maisteluun osallistumisen jälkeen jäi pitopaikasta hieman tylsempi fiilis kuin edellisen kerran. Onhan nuo jotenkin latteat. Pääasia on tietysti maistelu ja viskit, mutta ainakin minulla oli siellä kuuma ja hiukan ahdasta (joutui koko ajan vetelemään tuolia lähemmäs seinästä). No sinänsä pikkujuttu...
McAaltonen veti todella hyvin maistelun ja kertoi hienoja tarinoita tislaamon historiasta ja maistettavista pullotteista. Timo oli töissä bruikalla 2000-luvun alussa noin kuukauden päivät, jolloin hän pääsi tutustumaan perinpohjin tislaamon toimintaan, tarinaan ja Islayn meininkiin. Tynnyriroudaamisesta lähtenyt "ura" jatkui aina mäskäämisestä tislaamiseen, joten koko prosessi on käyty läpi perinpohjin. Palkka oli kohdillaan, drami päivässä.
Bruichladdich tunnetaan melko kirjavasta valikoimasta, mutta pienistä eristä. Ilmeisesti melko kokeiluhaluista on ollut touhu. Tislaamollahan on kolme "päähaaraa": Bruichladdich, joka on käytännössä turpeistamaton (noin 3-4 ppm vuodesta 2003 eteenpäin), Port Charlotte, joka on vahvasti turpeistettua (n. 40-50 ppm) ja nykyään jo ehkä överiturpeistettu Octomore.
 |
| Timo McAaltonen |
Bruichladdich tunnetaan melko kirjavasta valikoimasta, mutta pienistä eristä. Ilmeisesti melko kokeiluhaluista on ollut touhu. Tislaamollahan on kolme "päähaaraa": Bruichladdich, joka on käytännössä turpeistamaton (noin 3-4 ppm vuodesta 2003 eteenpäin), Port Charlotte, joka on vahvasti turpeistettua (n. 40-50 ppm) ja nykyään jo ehkä överiturpeistettu Octomore.
Tästä kirjavasta valikoimasta valikoitui viisi pullotetta maisteltavaksi, kaikki Bruichladdichin haarasta:
- Bruichladdich Resurrection Dram 23.10.2001, 46%
- Bruichladdich 15yo 1980/1995, 43%
- Bruichladdich The Laddie Sixteen, 46% (2013)
- Bruichladdich Twenty Aged Years (20yo), 1st release, 46%
- Bruichladdich Private Cask Bottling 12yo, 1st fill sherry, 50%
Resurrection Dram on 7-vuotias ja tislaamon uudelleen avaamisen jälkeen pullotettu, noin 10 ppm maltaasta tislattu viski. Näitä ei taida enää paljoa olla liikkeellä. 15yo oli vaihteeksi Italian markkinoille pullotettu viski, joka oli todennäköisesti pullotettu 1995, eli kyseessä on Invergordonin aikainen pullote.
The Laddie Sixteen on nykypullotuksia ja kuuluu perusvalikoimaan kympin ja 22-vuotiaan lisäksi. Tästä tekee mielenkiintoisen se, että todellisuudessa pullon sisältö on vähintään 20-vuotiasta. Tislaamo oli pois tuotannosta vuonna 1997, kun tämä on pullotettu. Neljäntenä oli 20-vuotias ensijulkaisu. Täysin ex-bourbonissa kypsytetty.
Viimeisenä viskinä maisteltiin Mystery Malt, sillä Timo ei kertonut sisältöä ennen maistamista. Lopuksi kävi ilmi, että kyseessä oli Bruichladdich Private cask -pullotus, joka on juuri hiljattain pullotettu. 1st fill olorosokypsytetty ja melko tumman värin omaava.
Bruichladdich Resurrection Dram 23.10.2001, 46%
Tuoksussa mausteista maltaisuutta ja kevyt öljyisyys. Yleisolemus raikas. Keltaista makeahkoa hedelmää (mango ja nektariini) ja taustalla hyvin kevyt turpeisuus. Jotakin nuorekasta terävyyttä häivähtää.
Maussa kevyen turpeisuudenkin maistaa. Se tuo öljyisyyden hieman poltettuna ja raskaana. Tammea ja mallasta. Tammi muuttaa kevyesti makeammaksi ja kuivaa öljyisyyttä lopussa. Terävyys tuo tämän nuorta ikää esille. Vesi leikkaa turpeisuutta. Tämä maistettiin vasta toisena viskinä. Ihan jees, muttei mullistava.
Bruichladdich 15yo 1980/1995, 43%
Tuoksu hieman vaniljaisempi ja kirpeämpi kuin edellinen. Samoja piirteitä, mutta kevyt turve ei ole mukana. Samoin öljyisyys on piilossa. Melko raikas tämäkin.
Maussa melko kirpakkaa ja hieman pistävääkin hedelmäisyyttä ja valkopippuria. Kukkaisuutta ja hunajaa maussa reilusti. Tammea on myös hyvin ja jälkimaku kuivuukin. Vedellä hieman saippuoituu ja jälkimaku paranee (pehmenee). Ei liikuta.
Bruichladdich The Laddie Sixteen, 46% (2013)
Tuoksu alkuun tuntuu hyvin "new wood" -maiselta. Runsaasti sokerista vaniljaa ja tammea. Tammi on aika tuoreen oloista. Taustalla kirpeää keltaista hedelmää (omena, sitruuna). Myös kevyen maltaisuuden aistii.
Maussa tulee myös reilua tammea ja vaniljaa. Makea puu on reilusti läsnä. Maku ei kuitenkaan kuivu erityisesti. Ilmaa saadessaan maku tulee täyteläisemmäksi. Ja paahteismaksi. En uskoisi ikää kun vaniljainen tammi tuntuu niin reilulta ja tekee nuoremmaksi.
Bruichladdich Twenty Aged Years (20yo), 1st release, 46%
Tässä on tuoksussa selvästi vanhempaa tuntua. Synkempi ja kauniimpi. Nyt vanilja, tammi, maltaisuus ja kevyt paahteisuus on tasapainossa. Laadukkaan ex-bourbonkypsytetyn oloinen.
Maku on samoilla linjoilla. Melko tasapainoinen, ehkä hitusen tammivoittoinen myös. Paahteista karamellisoitua sokeria. Ytimekäs hiukan pippurinen runko. Jälkimaku on pitkä ja aavistuksen kuivuva. Tämä on tähänastisista paras.
Bruichladdich Private Cask Bottling 12yo, 1st fill sherry, 50%
Tuoksusta löytyy heti kirous minulle, kumia. Tässä se on melko voimakkastikin. Kumia ja rikkiä. Mallasta ja maantuneita hedelmiä. Ylikäyneitä ainakin. Ei tunnu turve, eikä mukava sherry. Myöskään ex-bourbonin miellyttävää tuoksua ei ole. Mitä tässä nyt sitten on....
Maussa kumisuus ei onneksi ole niin voimakkaasti läsnä. Alkuun löytyy makeahkoa tuntua ja tuo mieleen sherryisyyttä tummine ja hieman nahkaisine vivahteineen. Maku kuivahtaa aika pian. Jälkimaussa on kuivia hedelmiä ja pähkinää. Kumisuus rokotti tätä liikaa, enkä meinannut päästä siitä yli. Tuli mieleen hieman hätäseen kypsytetty nykysherryviski. Ehkä ei parhaita tynnyreitä...
Oma ranking meni kutakuinkin näin:
1. Bruichladdich Twenty Aged Years
2. Bruichladdich Resurrection Dram
3. Bruichladdich The Laddie Sixteen
4. Bruichladdich Private Cask Bottling
5. Bruichladdich 15yo 1980/1995
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti