Amerikkalaisen Pilsin taisto: Founders vs. Lagunitas vs. Oscar Blues

Pilsner on tätä nykyä ehkä turhankin aliarvostettu oluttyyli suomalaisten keskuudessa. Harvoin tulee vastaan kaveri, joka kehuu pilsnereitä yhtä vuolaasti kuin IPAa, tai pyytää baarin tiskillä "joku pils". Mutta otappa kunnon tuore herkullinen Pils saunan kera, tai hellepäivänä, niin kylläpä on muuten hyvää.

Itse huomasin viimeisimmän oluttilauksen jälkeen, että mullapa löytyy kaapeista muutaman jenkkipanimon pilsneri, joten miksipä ei pistää niitä nokikkain? Tämä ei siis ollut mikään tieteellinen "paras amerikkalaisen panimon pils", vaan rento "mushimaltin kaapin jenkkipilstaisto".

Tässä blogissahan on pariin otteeseen hehkutettu Foundersin tuotoksia. On meinaa odotukset kyllä hitusen sen mukaiset tälle Michiganin ehdokkaalle. Löysin tätä tukholmasta Systembolagetista hyllystä noin 2,7 € hintaan. Aika hyvin. Toivottavasti saataisiin tätä Suomeenkin, vaikka nyt kevääksi. Tämä pils on jenkkityyliin humaloitu Chinook, Cascade ja Centennial humalilla.

Toinen kandidaatti on Californialainen Lagunitas Pils. Lagunitas osaa kyllä tehdä tooodella hyvää olutta. Siis myös odotukset koholla. Tämä tuli tilattua Beergiumista 3,99 €:lla. Reilusti kalliimpi kuin edellinen, mutta Suomen mittakaavassa melko normaali hinta. Tämän etiketissä lukee Czech style Pilsener, joten luvassa voipi olla ruohoista humalaa, rapsakkaa runkoa ja diasetyyliä, eli voiaromia. Olut tuli markkinoille 1996/1997 ja se oli tehty käyttäen the Pilsnerin, eli Pilsner Urquellin humalaa (Saaz) ja heidän hiivaa, mutta maltaina panimo halusi käyttää omaa jenkkimallastansa.

Kolmantena kandidaattina ehkä hieman tuntemattomampi panimo Suomessa, mutta ei jenkeissä. Coloradolainen tölkkioluiden saarnapanimo Oscar Blues Brewery on nimennyt oman pilsnerinsä Mamas Little Yella Pilsiksi. Tässä on niin ikään haettu vaikutteet tsekistä, eli puhdas mallaspohja ja Saaz humalia. Tämä matkasi myös Beergiumista ja hintaa oli tölkillä 3,99 €. Founders voitti siis hinnoittelun, mutta entäpä se maku?

Founders PC Pils, 5,5%

Tuoksussa kevyt ruohoinen maltaisuus ja humaluus. Jotakin epämiellyttävääkin löytyy, olisiko jokin ummehtunut? Ylikäynyttä ananasta kenties. Muutoin hyvän raikas. Humalat eivät pomppaa esiin.

Maussa vaalean lagerin elementtejä, joskin laadukkaana, eli ei märkää koiraa eikä pahvia. Vaalean raikkaan maltaisuuden kanssa tulee aika alusta saakka humalointi, joka on tasapainossa. Sitruunaista humalointia, joka yhdistyy miedon ruohoiseen humalointiin. Jälkimakuun mennessä paranee, mukaan tulee miedon makea maltaisuus ja hyvin mieto diasetyylisuyys. Taspaino on kyllä hieno ja juotavuus erinomainen, säilyttäen makumaailman.

Lagunitas Pils, 6%

Tuoksu on huomattavasti tsekkiläisempi kuin edellinen. Tämä oikeastaan tuoksuu nimenomaan pilsiltä, edellinen ei niinkään. Voikeksiä, leipää, ruohoista humalaa ja kevyesti popcornia. Diasetyyli sopivalla tasolla. Humalakin selvästi läsnä. Kiva.

Maussa nimenomaan tsekkityylisen pilsin elementit. Maltaisempi ja runsaampi kuin edellinen. Voikeksiä ja popcornia, jotka siis diasetyylin hommia, ja nämä ovat hyvin tasapainossa ruohoisen ja miedon yrttisen humaloinnin kanssa. Suutuntuma on runsaampi ja maltaisempi kuin edellisessä. Katkeruus on puolestaan miedompaa ja jälkimakuun jää voimurotaikinainen ja miedon imelä maltaisuus, ei niinkään katkeruutta kuten Foundersilla. Hieno olut.

Oscar Blues Mama's Little Yella Pils, 5,3%

Tuoksun perusteella Lagunitas kilpailee Oscarin kanssa kuninkuudesta. Vähemmän mallasta ja vähemmän voikeksiä kuin Lagunitaksessa. Jos edellinen oli hyvin tsekkiläinen pils, niin tämä on mallisuoritus yleisesti pilsistä. Ruohoista humalaa, kevyesti raikasta maltaisuutta ja hyvin mieto makea komponentti. Hyvä tämäkin.

Maku alkaa aika rauhallisena. Kevyt ruohoinen humnalointi, jonka mukana kevyt puhdas maltaisuus. Kahden edellisen välimuotoa – ei niin maltainen kuin Lagunitas, eikä niin katkera kuin Founders. Keskitien kulkija. Ei erityisemmin diasetyyliä. Loppua kohden kevyen makean maltaan kanssa tulee myös kevyenb kevyt humalointi. Hyvä, mutta taitaa jäädä maultaan edellisten jalkoihin.

Yhteenvetona voisi todeta, että Foundersin versio oli humaloiduin ja kepein rungoltaan. Tuoksussa ehkä huonoin, koska jokin outo aromi siellä pilkotti. Maultaan kuitenkin toiseksi paras. Lagunitas oli tsekkiläisin (yllättäen, koska tyylinä Czech Pilsner), vahva runko, jota tuki mukava humalointi. Reiluin voihappoisuus. Omissa kirjoissani näistä paras. Oscar Bluesin näkemys oli puolestaan keskitien kulku, joka nyt näiden kahden kanssa jäi hieman jalkoihin. Erinomainen pils kuitenkin.