Alkosta: Ardbeg Dark Cove

Alkon vuoden kysytyin viski on taas täällä. Listautumispäivä oli 6.6. ja hyllyihin se pääsi tänään 8.6. Pulloja Alko sai 618 kpl, joten kysynnän perusteella moni taitaa jäädä ilman, vaikka hinta on tuttuun tapaan satasen pinnassa (109,3€). Kuulin jo hyvissä ajoin, että kyseistä pullotetta oltiin kyselty raivolla jo ennen tietoa sen tulosta Alkoon. Hakiessani omaa pulloa kaappiin, kertoi myös Sellon Alkon myyjä, että on käsittämättömän kyselty viski. 

Ardbegillä ollaan siis taas onnistuttu. Eihän siellä enää mitään markkinointia tarvitakaan, kun pullot viedään käsistä joka tapauksessa. Toisaalta taisi viime vuoden pullote olla pienehkö "pohjanoteeraus" faneille, tai ainakin suuri pettymys 200-vuosijuhlapullotteeksi. Oli miten oli, tässä sitä taas ollaan. Tänä vuonna itselläni ei ollut mitään odotuksia, mitä nyt toki "darkest Ardbeg ever" loi pientä mietintää, tai jopa toiveen. 

Pullotteen virallinen julkaisu oli Ardbeg-päivänä 28.5. Itse olisin luultavasti käynyt kesteissä, mutta oli parempaa meininkiä mökillä. Perinteisesti julkaistiin alkuvuodesta Committee release ja nyt myöhemmin tämä alkoholipitoisuudeltaan alaspäin tuunattu maanpäällisten pullote. Dark Cove on sekoite ex-bourbontynnyreitä ja ex-sherrytynnyreitä.... korjaan; tummia sherrytynnyreitä.

"Take this whisky and hide it well. For its heart has been matured in DARK SHERRY CASKS, imparting waves of treacle toffee, coal tar, squid ink, noodles and toasted coffee grounds.  Inspired by our turbulent past, this whisky is a clandestine meeting of Ardbeg matured in ex-bourbon casks and a heart matured in dark sherry casks. The darkest Ardbeg ever." 

Tässä vaiheessa kirjoittamista heittäisin tuohon "The darkest Ardbeg ever" -lausahdukseen höpöhöpö. Toki jos tarinoita kerrotaan kuun pimeästä puolesta ja blää blää, niin kait noinkin voi sanoa. Käytännössä tuo ei sen tummempaa ole ainakaan väriltään ja maultaankin olen maistanut paljon tummempia begejä. Ei takerruta markkinointiin, katsotaan miltä se maistuu. Ai niin, mikäs sen parempi vierelle kuin Ardbeg Uigeadail (2013).

Dark Cove vs. Uigeadail

Ardbeg Dark Cove, 46,5%

Tuoksu on selkeästi makean sherryn painotteinen, mutta ei mitenkään sherrypommi. Esim. vierellä ollut Uigeadail on vähemmän makea ja puhtaampi. Selkeästi PX-sherryn maailmaa, jossa punaista vahaisuutta, luumukiisseliä ja makeaa kahvia. Savuisuus ja turpeisuus on myös makeaa ja erityisesti tuhkaista. Turve on hyvin Ardbegmäistä, mutta ei niin voimakasta ja kuivaa kuin Uigeadailissa. Nuoruus tässäkin tuntuu taustaalla ja hieman tuntuu ettei ole täysin balanssissa sherryt ja savut.

Maku on voimakkaan turpeinen ja makean sherryinen. Punainen ja luumuinen sherryisyys on sellaista uutta sherryä, joka ei ole erityisen nahkaista ja eleganttia. Selkeä PX-sherryn kypsytys. Turve on likaisempaa ja makean tuhkaista. Alun ja keskivaiheen makeuden lisäksi tulee sellainen Suolapähkinäinen elementti tulee makuun mukaan puolivälissä, ja se kestää myös loppuun. Suutuntuma on aika rauhallinen ja jopa pehmeähkö. Loppua kohden turhan ohut, vaikka jälkiturpeisuus kestääkin pitkään.

Vierellä maistettu Uigeadail on reilusti ytimekkäämpi ja tujumpi. Dark Coven turpeisuus on vaisumpaa ja sherryn makea punainen vahaisuus ei mielestäni ole niin hyvin balanssissa kuin Uigeadailin kuivempi Oloroso/PX-sherryinen yhdistelmä. Dark Coven pohjalla tuntui olevan pientä vanhahtavaa Arbegin profiilia, mutta yleisolemus on silti "nykyviski". Noh, nykyviskiähän se onkin. Tällä kertaa kahden maiston perusteella Uigeadail maistuu itselleni paremmin.