Oikeasti oli kyllä ihan mukava mennä ja ajattelin ottaa vain yhden kaksi ja olla seurana kavereille. Myös käytännön puoli jäi avaamatta perjantain raportissa, joten avataan sitä tähän hieman, jos joudun vaikka myöhemmin kyseistä infoa kaivelemaan arkistoista. Pienet raportit siis sittenkin lauantailta, lähinnä osasta maistetuista. Kuvat on sen verta karseita, että näette niitä vain muutaman. Ensi kerralla ehkä järkkäri mukaan.
 |
| tapahtuma-alueen karttapohja |
Väkeä oli jo tungokseen asti ja hallissa ilmakin alkoi olla leikattavissa monessa kohti. Lasinpesupisteillä jonoa. Tiskeilläkin tietty jonoja. Suuntasin lähes välittömästi kohti edellisen illan parasta, eli Hiisin Peckoa hakeamaan. Edelleen hiton hyvää. Brettaisuus vain toimii herkusti ja tuo sen hedelmäiset ominaisuudet hienosti humalan kanssa esiin. Ei kovin katkeroinen, mutta hemmetin hyvää.
Kohti uutta, jota löytyi Diamondin tiskiltä. Founders mikä-lie-suitsukeolut oli vaihdettu Founders Misty Mountain Hop Brown Aleen. Tämä oli oikein rapsakka humaloitu brown ale, jossa katkeruus vei näyttämöä. Sopivasti kuitenkin pähkinäistä paahdetta ja mietoa maitosuklaata. Toimi kivasti, tosin oli pirun kylmää alkuun.
Samalta tiskiltä maistoin hyvin pienet ilmaset Founders KBS (hanasta), joka oli todella hyvää. Oli pakko ostaa 20-senttinen lasiin. Todella suklainen, syvä, vaniljainen, paahteinen ja monipuolinen. Muistikuvien perusteella parempi kuin pullosta. Tätä saadaa pulloina Alkosta toukokuussa.
Muita mieleenjääneitä oluita oli Fat Lizardin tiskiltä nautittu Fat Lizard Belgian Fuel IPA, joka tuntui oikein onnistuneelta, ollen kuiva, pippurisen mausteinen ja sopivan katkeroinenkin. Tapahtuman parhaimmistoon pääsi tällä oluella. Käväsin viereisellä Viinitien tiskillä, mutta Maku-Jussi tuli repimään muualle. Niinpä uutta tuplaipaa, Maku Me So Hoppya lasiin. Varoitin etukäteen, että en ole niin innokas tuplaipan siemailija, mutta tämä tupla toimi hyvin. Raikkaampi kuin yleensä, ei niin katkera, kuiva ja hyvin tasapainoinen. Toimi tuossa vaiheessa todella hyvin ja jään odottamaan uusintamaistoa.
Radbrewn tiskiltä maistoin Wasteland: Mirage ja Wasteland: Oasis. Molemmat vehniksiä, joista toisessa (Mirage) lempparihumalaani Sorachi Acea. Kohtuu raikkaita, mutta hieman turhan kepeitä jälkimauiltaan ja rungoiltaan. Toki oli jo takana useampi maisteluannos ja nämä haluaisin maistaa puhtaalla suulla. Paremmin näistä toimi, yllättäen, Mirage.
Testasin myöhäisillassa taas Lapin Voiman kiisseliä, eli Lapin Voima Kullervoa, joka toimi siinä vaiheessa iltaa liiankin hyvin. Paksun maukas, hyvin lähellä sahtia, mutta puhtaamman ja hedelmäisemmän makuinen. Ilta oli taputeltu tässä vaiheessa.
Loppuun pieni "varoituksen" sana: tapahtuma ei välttämättä ole tarkoitettu maisteluun, vaan se on rinnastettavissa baari-iltaan. Näin minulle hieman vinkkailtiin useammaltakin taholta, jossa hieman kitisin hinnoittelusta. Mielestäni osalla tiskeistä oli turhan kovat maisteluhinnat ja siihen päälle vielä "pullot myydään kokonaisina", niin jäipä muutama väliin. Ei siinä, kyllä tuolla onneksi hyvää ja positiivistakin riitti ja suurin osa panimoista oli ystävällisin mielin palvelevia ja maistatti pienilläkin annoksilla kohtuuhintaan.
Vuoden olut ja siideri -kilpailussa valittiin parhaat Helsinki Beer Festivaleilla esittäytyvistä oluista ja siidereistä. Ohessa tulokset:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti