"Halusimme tehdä jotain, mitä ei ole Suomessa aiemmin tehty ja mikä kuvastaisi paremmin meidän sielunmaisemaamme. Pitkään pohdittuamme päädyimme Black-sarjaan, jossa kantavana ajatuksena on tehdä tummanpuhuvia tulkintoja kaikista oluttyyleistä, alkuperäiseen värimaailmaan katsomatta". -Henrik Larkio, Mallaskosken panimon tuotepäällikkö.
Taisi olla 17. huhtikuuta, kun Servaali julkaisi tiedotteen, jossa kerrottiin Mallaskosken uutuuksista, Black IPA:sta ja Black Pilsistä. Näistä ensimmäinen on sitä mitä nimi enteilee: humalilla tuuditettu tumma ipa. Runko rakentuu viidestä mallaslajikkeesta: Pale Ale, Crystal, Chocolate, Carafa Special ja Black. IPAn tästä kuitenkin tekee vasta mikäs muukaan kuin humalat; Amarillo-, Simcoe- ja Chinook-humalat vastaavat aromeista ja katkeroista, joita irtoaa EBU 60 verran.
Toinen mustista barbaareista on Black Pils. "Ajatuksena musta lager, pilshumaloinnilla ja "extreme drinkability"-Jyri Ojaluoma, Mallaskosken panimomestari. Oluen humaloinnista vastaa saksalaiset humalat Hallertau Magnum, Perle ja Hersbrucker. Pilsin EBUt on noin 55.
Molemmat oluet ovat yli 4,8% (IPA 6,5% ja Pils 5,5%), joten maitokauppojen hyllyillä näitä ei nähdä – ainakaan heti alkuun. Mallaskosken oluitahan ollaan totuttu näkemään tölkkeinä, mutta Black Pils ja Black IPA tulevat lasipulloissa. Oluet ovat ensimmäiset tuotteet panimon uudelta 2015 käyttöönotetulta pullotuslinjalta. Minulle nämä oluet tulivat panimolta/maahantuojalta tuotenäytteenä. Tyylikkäät pullot kieltämättä, katsotaan millaista on sisältö.
Mallaskosken Panimo Black Pils, 5,5%
T: Tuoksussa tummaa maltaisuutta kevyellä paahteisuudella. Kevyt makeus, jonka ympärillä hyvin mieto humaluus. Paahtoleipää ja ranskanleivän kuorta. Kevyttä hedelmäisyyttäkin. Vielä kevyempää mokkaisuutta.
M: Suutuntuma kevyt ja miedon jauhoisa. Matalahkot hiilihapot. Tumma paahteisuus tulee esille ja yhdessä humalan kanssa tuo tähän kitkerää fiilistä. Alussa makeus pilkahtaa, mutta loppua kohden maku kuivuu. Suolainen fiilis, joka tuo mieleen salmiakin ja lakritsin. Jälkimaku kuiva, miedon maltainen ja greippisän katkera. En ole täysin vakuuttunut tämän tyylisestä oluesta – pilsneri minulle mielummin raikkaana.
Mallaskosken Panimo Black IPA, 6,5%
T: Tässä on humalat selkeämmin esillä ja tuoreena. Miedon pihkainen ja karamellinen humaluus sekoittuu makeaan maltaisuuteen ja kermatoffeeseen. Kaurakeksiä, mäntymetsää ja mausteisuutta. Paahteisuus on kevyttä. Tuoksu lupailee hyvää.
M: Suutuntuma hieman ohut ja matalahiilihappoinen, sekä pehmeämpi kuin edellisessä. Paahteisuus ei tule niin voimakkaasti kuin edellisessä ja antaa enemmän tilaa miedon hedelmäiselle humalalle. Kevyt karamellimaltaisuus ja tummaa kaakaota, jonka ympärillä tuntuu mietoa maustekakkua. Paahteisuus tulee keskivaiheilla ja kuivattaa suutuntumaa. Jälkimaku on kuiva, miedon laktritsinen, miedon kahvinen ja greippisä.
Näistä pidemmän korren vetää hieman yllättävästi Pils. Kokonaisuus oli tässä mielestäni onnistuneempi. IPAn tuoksu oli oikein hyvä, mutta runko jäi turhan ohueksi. Kaipasin myös kovempaa ja hedelmäisempää puraisua humalalta. Mainitaan, että en ole kovin suuri black IPAn ystävä ja tummat pilsneritkin, tai Schwarzbierit, ovat jääneet melko vähäiselle huomiolle maisteluissani. Jos tummemmat oluet ovat juttusi, niin kannattaa maistaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti