Lasissa lepää Islayn tuotos, jonka on tislannut Bowmore. Laimrig on tarkempi nimi ja kun selvitetään lisätietoja on kyseessä neljäs julkaisu kyseistä pullotetta. Ensimmäinen lanseerattiin vuonna 2009 Ruotsin markkinoille. Vuosi 2010 jäi syystä tai toisesta välistä, mutta vuodesta 2011 tätä on julkaistu vuosittain. Laimrig-nimellä (Gaelin kieltä) viitataan Bowmoren sataman kivilaituriin, jossa aikoinaan roudattiin ohramallasta.
Viski on vähintään 15-vuotias, tynnyrivahvuista ja kypsytetty ex-bourbontynnyreissä suurimman osan ajastaan, ennen siirtoa ex-olorosotynnyreihin. Sherrytynnyreissä viski viettää nykyään noin vuoden verran ennen pullotustaan. Ainakin ensimmäiset kaksi julkaisua oli saanut kypsyä 15:stä vuodesta viisi vuotta sherrytynnyreissä. Melko iso ero ja varmasti huomattavissa.
Tätä olisi mielenkiintoista verrata uusimpaan Bowmoren Darkest-pullotteeseen, se kun on kypsytetty myös 15-vuotta, josta noin kolme vuotta sherrytynnyreissä. Tätä ei kuitenkaan juuri nyt löydy kaapista, joten vertailut jää toiseen kertaan. Laimrigia on kohtalaisen hyvin saatavilla alan kaupoista ja hintakin on tällä hetkellä alle 100e.
 |
| Laimrig liekeissä |
Bowmore Laimrig, 54,1% (2014)
T: Vaatii enemmän aikaa lasissa auetakseen. Oloroson kuivempaa sherryisyyttä on aistittavissa vahvan pikantin turpeisuuden kera. Makea luumuinen vivahde leijaa ymrärillä. Rauhassa kun nuuhkii löytyy mokkaisia ja kevyen nahkaisia aromeja. Etäisenä löytyy myös merellinen tuoksu, joka tuo jodia ja mentholia.
M: Sherry ja savu toimii tässä hyvin yhteen. Ei minkäänlaista ristiriitaa. Savu on turpeista ja kevyen maustepippurista ja sen mukana tulee makeahko punaviinimarjoilla höystetty sherryisyys. Myös vahaisuutta on mukana. Suutuntuma on enemmän öljyinen kuin kuiva...ehkä puolikuiva. Jälkimaku katoaa turhan nopeasti jättäen miedon sherryisen ja savuisen häivähdyksen. Sellaisenaan hyvä, ilman vettä.
Ei jättänyt keskivertoa parempia viboja. Sherryisyyttä olisi kaivannut enemmän ja jälkimaku jäi turhan lyhyeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti