The Macallan 12yo Double Cask (OB)

Blendien väliin, ja muutenkin pitkästä aikaa Macallan arvioitavaksi. On se kyllä kova maine jäänyt tälle tislaamolle. Espanjassa, kun joitain pullotteita ravintoloissa ja viinakaupoissa löytyi, niin oli kyllä hintalapussa Macallan lisää. Eräskin paikallinen heppu kyseli alkoholikaupassa myyjältä sitkeästi nyky (NAS) Macallaneiden ikää ja myyjä soitteli toiseen kauppaan ja syöksi tuutin täydeltä paskaa miehen suuhun. Vai että Macallan Amber on vähintään 15-vuotiasta....

Tämän otsikon pullotteen kohdalla ei tarvitse ikää pohtia, koska siinä on 12 vuotta komeasti esillä. Eikä tästä joudu ulkomailla, tai nettikaupoissa kauheasti köyhtyäkään, kun lesti irtoaa alta 60€. Luonteeltaan viski on jo marketeilta hieman hävinneen Macallan 12yo sherry oakin suuntaan, sillä se on kypsytetty amerikkalaisesta- ja eurooppalaisesta tammesta tehdyissä sherrytynnyreissä. Tässä uudessa pullotteessa tosin amerikkalaisen tammen osuus on merkittävämpi kuin 12yo Sherry Oak versiossa.

The Macallan 12yo Double Cask, 40% (OB)

Tuoksuta irtoaa viinisyysttä, joka on nahkeaa, hieman kumista ja tumman hedelmäistä. Sherryistä aromia löytyy reilusti, vaikka mikään sherrypommi ei olekaan. Tummaa kaakaota, kahvia ja miedosti mokkaisuutta. Ajan kanssa tuulettuu mukavasti ja sherryn hyvät puolet tulee esiin.

Maussa ollaan siellä hieman "nykysherryviskin" maastossa, eli ei ylletä ihan aromin tasolle, vaan maut on hieman latteammat ja "päälleliimatun" oloiset. Ei missään nimessä huono, mutta jotakin puuttuu heti alusta. Sherryisyys on lämmintä, toffeista ja ei erityisen kuivaa. Keltaisia hedelmiä ja hieman makeaa kypsää hedelmää. Tämän on hieman kaksijakoinen – mukavaa pehmeää sherryisyyttä, mutta myös sitä pientä kumisuutta ja teennäisen makeaa makeutusainemaista mehutuntua. Kyllä tämä on ihan hyvä, mutta mikäli olet maistanut vanhan ajan sherrymäkkejä, niin ei tämä erityistä kokemusta tarjoile.

Alkosta: Mufloni Mandariini IPA

Muflonin toinen Alko-uutuus on Mandariini IPA, joka irtoaa 3,99€ hintaan. Jos Pilsner jäi hieman tukkoiseksi raikkaudesta, niin olisiko tämän oluen reseptiikasta löytyvästä mandariinista apuja? Mandariinia ja humalalajikkeena yksi suosikeistani Mandarina Bavaria, joka tuonee tukea itse mandariineille. Myös sitruunaisia piirteitä tulloo edellisen ja jenkkihumalan Citran vaikutuksesta. Paperilla on itselleni kaikki kohdillaan.

Mufloni Mandariini IPA, 6,5%

Tuoksusta bongaa mandariinit, appelsiinin, sitruunamehun ja miedosti havuja. Kuivaa sitsuksista humalakukkaa, sekä miedosti greippiä. Raikkaan sitruksinen tuoksu, jossa humala näyttelee hedelmien kanssa pääosaa.

Maussa niin ikään hedelmäisyyttä, josta mandariinin, tai appelsiinin kyllä bongaa. Humala on mehuisan sitruksista ja kevyen pihkaista. Raikkaus säilyy. Hiilihapot ja suutuntuma kohdillaan. Mandariini, tai ylipäänsä hedelmäisyys ei ole liikaa esillä, vaikka selvänä onkin. Loppua kohden kuivempaa purevaa greippisyyttä ja kuivaa ruohoisuutta. Katkeruustaso keskivertoa, ehkä hieman voimakkaampaakin. Ihan kelpo olut.

Alkosta: Evil Twin Even More Jesus

Aletaan jeesustelemaan oluella. Tämä tumma veijari (iso sellainen), tuli maisteltua mökkeillessä ja kavereiden kera. Siitä siis jo +1. No ei se pisteisiin vaikuta. Sokkona se valikoitui kuitenkin ostoskoriin tilatessa belgialaisesta nettikaupasta ja hintaa taisi muistaakseni olla 15€ luokkaa.

Olut listautui juuri Alkon valikoimiinkin ja on ostettavissa huimaan 22,7€ hintaan. Kysymys kuuluu, voiko se olla hintansa väärti? Ainakin nimensä mukaan hinta kolahtaa kirjaimellisesti. Muuta tekemistä ei taida jeesusteluiden kanssa ollakaan, vaan kyseessä on "vain" tuhti imperial stout. Jeesuksen hyvä sellainen?

Evil Twin Even More Jesus, 12%

Tuoksu on kutsuvan tummasuklainen, tasapainoisen paahteinen ja kevyen makea. Paahdettua sekaleipää, viikunaa, taatelia ja fudgea. Myös suklaakeksisyyttä, joka tuo mieleen suklaajäätelön, jossa keksiä seassa. Hyvä tuoksu.

Maussa reilusti tummaa suklaata, suklaamannapuuroa ja taateleita. Paahteisuus miellyttävällä tasolla ja taittaa sopivasti rajoilla olevaa makeutta. Suutuntuma mukavan paksu ja täyteläinen. Jälkimakuun jää makeahko maltainen ja suklaakakkuinen maku. Tämä on sellainen makeahko IS, joka on minun makuuni, ei liian kuiva, ei liian katkera ja mukavan paksu. Toki eihän suklaakakkuakaan kannata liian isoa palaa syödä. Hieno olut.

The Exclusive Blend 1991 (Creative Whisky Company)

Jos sitä yhden blendin kokeilisi. Yksityisen pullottajan leiriin hypätään ja kokeillaan Creative Whisky Companyn sekoitetta. Heidän jo tunnetuksi nousseen Exclusive Malts -brändin tuotteita tuli tilattua nettikaupasta Iso-Britanniasta.

Otsikon 21-vuotias 1991 vintage on tietääkseni tämän sekoitesarjan nuorin sekoite ja se koostuu 80% mallasviskistä ja 20% jyväviskistä. Todella korkea mallasviskipitoisuus siis. Sisältö on peräisin entisestä refill-sherrytynnyristä ja koko sekoitesisältö on tislattu 1991, pullotettu 2013. Hinta tällä pullolla pyörii siellä 70-100€ tienoilla. Sisarpulloja löytyy 25-, 33- ja 35-vuotiaina.

The Exclusive Blend 1991, 46% (Creative Whisky Company)

Tuoksussa puhdasta mausteisuutta, joka muistuttaa pitkästä tammiajasta. Vaniljaista pehmeää jyväviskisyyttä, kypsennettyjä keltaisia hedelmiä (uuniomena, uunibanaani), sekä makeahkon mausteista kuivaa hedelmäisyyttä, joka lienee sherryn peruja. Ei juhlita tuoksun perusteella vielä.

Maku on aika tammisen mausteinen ja siinä on niitä uunihedelmiä. Pehmeää tammisuutta ja kevyesti lämmintä kermaisuutta. Maku on mallasviskivetoinen, mutta kyllä tästä myös jyväviskin maistaa. Sherryisyyttä löytyy ja se on vaaleaa ja kuivahedelmäisen mausteista. Ihan tasapainoinen, vaikka reilu iäkäs tammisuus viekin hiukan liikaa näyttämöä. Ei herätä ostohimoja, jotenkin tylsähköksi jäi.