Koska tosiasia on, että kun kaapissa pursuaa pitkälle yli toista sataa single maltia ja useita laadukkaiksi todettuja blendejäkin, niin eipä kauheasti kiinnostanut lähteä ostelemaan kymmentä Walkerin blendiä kappiin, vaan laitettiin hynttyyt yhteen ja maisteltiin kaveriporukassa pienistä maisteluseteistä ko blendejä. Näitä settejä on saatavilla mm. lentokentiltä.
Maistelussa nyt Walkerin perusrangesta lähes ääripäät ja travel retail -myynnistä Explorers clubilaisia. Homma maisteltiin sokkona, eli ei ollut aavistustakaan mitä lasista löytyi. Itse asiassa en edes tiennyt mitä Walkereita oli maistelussa mukana, ennen kuin lopussa kaveri paljasti pullotteet. Alla pienet mietteet pullotteista, joissa otsikko toki lisätty näin raporttia varten. Hintahaitarihan on pullotteilla luokkaa 20-250€. Lisäilin osviittaa antavat nettihinnat otsikkoon sulkuihin.
Johnnie Walker – 1. The Gold Route (100€) vs. 2. Platinum 18yo (75€)
Tuoksultaan aika samanlaiset. Viljapölyä, keltaista kuivaa hedelmää, makeaa maltaisuutta ja hieman tummaa kuivattua hedelmäisyyttä. Ykkönen maistuu makean keltaiselle, eli makeaa keltaista hedelmää ja viljaa. Kakkonen on laimeampi ja vetisempi. Tylsiä molemmat, ykkösessä kuitenkin jotakin miellyttävää.
Johnnie Walker – 3. Gold label Reserve (50€) vs. 4. The Royal Route (150€)
Jahas. Onko näissä jotakin eroakin edellisiin? Samaa maltaisuutta, pistävää pölyisyyttä ja vaniljaa. Hyvin samanlaiset keskenään ja edellisten kanssa. Kolmonen on sokerisempi ja puhtaampi. Myös vaniljaisuutta enemmän.
Kolmosen maku on teräväjkö ja raaka. Tai laimea ja raaka. Nelonen on ensimmäinen, joka tarjoilee hieman intensiivisempää makua. Tässäkin silti jokin terävän pistävä komponentti, liekö se jyvä puskee läpi. Tällä hetkellä mennään järjestyksessä 4-1-3-2.
Johnnie Walker – 5. Black label (20€) vs. 6. Blue label 40% (200€)
Viitonen on kirpeämpi ja tuoreemman hedelmäisempi tuoksultaan. Kutonen taas samankaltaista pölyisyyttä ja mietoa pistelyä kuin 1-4. Vitonen menee taas välimaastoon. Muistuttaa ykköstä ja kolmosta. Jää kuitenkin selvästi näiden molempien alle ollen pliisumpi. Oisko tässä turpeista litkua seassa? Kutosessa enemmän sherryä, joka tuo ikääkin hieman. Jälkimakuun mennessä mukavaa kuivattua hedelmää. Nyt ollaan näin: 4-1-3-6-5-2
Johnnie Walker 7. The Spice Road (40€)
Tässä tuntuu jonkin verran savua ja turvetta, mutta ei paljoa. Kumiakin pukkaa vähän turhan paljon. Kertoneeko huonosta sherrytynnyristä? Maussa samaa kumia, liikaakin omaan makuun. Jälkimakua kohden makeaa imelää maltaisuutta, joka lipsahtaa makeutusainemaiseksi. Ylikäyneitä hedelmiä. Ei hyvä.
Oma paremmuusjärjestys arvosanoineen olisi oheinen:
1. The Royal Route
2. The Gold Route
3. Blue label
4. Gold label Reserve
5. Black label
6. Platinum 18yo
7. The Spice Road
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti