28 marraskuuta 2014

Pyynikin Kataja 1.086 Sahti, 9,5%

Awwwww!!! Sainpa tätä sittenkin käsiini, kiitos Viskisieppo! Yön pimeässä mustiin pukeutunut sahtiritari lähti ristiretkelle metsien halki, läpi pimeiden Espoon katujen. Lopputuloksena taskussa sahti, joka jäi tilaamatta (hölömö kun olin) Papabeersin nettiolutkaupasta, silloin kun sen aika oli (ja meni). Odotukset jotakuinkin taivaissa, joten leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä ;)

Odotuksia nostaa hiukan Pyynikin edellinen maistettu sahti (Presidenttisahti), joka oli mielestäni hemmetin hyvä. Sitä tulikin nautittua muutamia pulloja. Presidenttisahti oli itseasiassa muunnelma tästä otsikon sahdista. Se oli almistusmenetelmältään samanlainen, mutta tässä Kataja-sahdissa on miedommin humalaa ja enemmän ruista. Lisäksi tämä on hieman kirkkaammaksi jätetty.

Katajaa kehitettäessä oli ideana luoda hieman perinteistä pidempään säilyvä sahti. Projektia hiottiinkin yhteistyössä TAMKin biokemian opiskelijoiden kanssa puolisen vuotta, kunnes lopputulos oli selvillä. Syntyi sahti, jossa kataja näyttelee suurta roolia. Katkeruuttakin löytyy 42 EBUn verran, mikä on melko korkea sahdiksi. Huomioitava seikka: Vaikka humalaa on käytetty vähemmän, on oluen katkeroaste (sanotaanko se edes noin?) kovempi kuin Presidenttisahdilla. Tämä johtuu katajasta. Ruista, humalaa, katajaa.... kuulostaako se teistäkin hyvältä?



Pyynikin Kataja 1.086 Sahti, 9,5%

T: Tuoksussa on heti tunnistettavia sahdin piirteitä. Makeaa banaanisuutta, kevyen rusinaista mehumaisuutta (tai oikeastaan luumukiisseliä) ja Sameaa hiivaisuutta. Hetken lasissa seisseenä tulee kitkerämpää pistävyyttä. Katajaa. Jos kunnolla nuuhkaisee, tulee alkoholisuus hieman pistävästi läpi. Sellaista käynyttä alkoholisuutta. Äkkiseltään melko kiva, mutta jää jälkeen "ihannesahdin" tuoksusta.

M: Maussa on hieman sama juttu. Ensinnäkin, suutuntuma on melko notkea, ehkä jopa hieman vetinen. Tietynlaista hiivaisuutta kyllä tuntuu (sameutta), mutta sellaista nahkeutta/samettisuutta kaipaisi lisää. Makeus ottaa heti alkuun tuntumaa, mutta muuttuu melko pian kitkeräksi. Kitkeryys on sellasta greippistä ja pistävää vihreää kitkeryyttä. Oikeastaan melko karvasta. Alussa hyvää banaanisuutta, mutta se peittyy liiankin nopeasti kitkeryyden alle. Jos alku jatkuisi reilusti pidempään ja suutuntuma olisi paksumpi, tykkäisin kovastikin. Nyt jäää esim. Presidenttisahdin jalkoihin, reilusti.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti