Joidenkin tarinoiden mukaan tästä oluesta nauttivat saavat kiittää olutmoguli Michael Jaksonia, sillä hänen käytyään Bravikin panimolla ja pyydettyään maistaa panimon vanhaa olutta, innostui kaveri oluesta sen verran, että pyysi tätä olutta maistettavaksi omalle olutklubilleen. Näinpä tuotetta pullotettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2001 noin 24-30 kuukauden kypsytyksen jälkeen. Kypsytys tapahtui vanhoissa tammitynnyreissä, jotka antoivat reilusti makua olueeseen. Yhdysvalloissa olut sai hyvän vastaanoton, jonka myötä belgialaiset olutharrastajatkin vaativat tätä myös heidän ulottuvilleen. Monet pitivät ja pitävät edelleen tätä Petruksen valikoiman parhaimmistona.
Enpä ole itse tätä- enkä muutoinkaan muita oluita tältä panimolta maistellut, joten pitihän tällaista kokeilla. Asiaa auttoi kummasti se, että olut on saanut kypsyä tammitynnyreissä. Ostaessani en tosin huomannut/tiennyt, että olut on sour-tyyppistä, eli luvassa on todennäköisesti hapanta lambic-tyylistä olutta. Aiemmin maistamani sour-tyyppinen The Lost Abbeyn Cuvee de Tomme ei sopinut omaan makuuni, joten hiukan oli varautunut fiilis ennen maistoa.
Bavik Petrus Aged Pale, 7,3%
T: Päällimmäisenä hapan ja käynyt maltaisuus. Happamuus tuo mieleen vanhaa käynyttä mäskiä , tai maanläheisemmin valkoviinietikan. Taustalta saa niukasti kiinni raikasta viljaisuuttakin. Myös pieni ripaus vanhaa viinitynnyriä. Ei kovin olutmainen, mutta mielenkiintoinen.
M: Alkuun vahva hapan puraisu. Tulee mieleen kuiva (brut) kuohuviini. Lisänä kuitenkin tulee alkupuraisun jälkeen hedelmäistä ja makeampaa happamuutta, josta tulee mieleen hapan ranskalainen omenasiideri. Ennen jälkimakua ympärillä on kuitenkin oluen piirteitä, mm. maltaista ja hyvin kevyen humalaista hiilihappoisuutta. Jälkimaku on hyvin lyhyt ja kevyt.
Erikoinen olut (Sour). Oikeastaan ihan hyvä ja raikas tapaus tällaiselle tämän tyylisten oluiden kokemattomalle maistelijalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti