08 maaliskuuta 2016

Pub Vaappuva Ankka, Espoo


En ole aiemmin varta vasten ravintola-arvioita tehnyt, vaikka olen toki hiukan arvostellut ja esitellyt erinäisiä olut- ja viskirafloja. Vaappuva Ankka on pieni olutpubi Espoon Olarissa, josta kuulin Facebookin välityksellä jo puolisen vuotta (?) takaperin. Käynti on vain toistaiseksi jäänyt väliin, koska melkein aina on tullut suunnattua Stadiin olutmestoille, jos ylipäänsä on kotoa liikahtanut.

Pubi sijaitsee melko hämärällä kujalla osoitteessa maapallonkuja 1. Google Mapsissakaan ei tainnut vielä löytyä oikealla nimellä, vaan tilalla näkyy kaiken maailman kameleita, kirppiksiä ja krouveja. Taksikuski kuitenkin tiesi paikan nimeltäkin. 

Ovella törmäsi heti A-kylttiin, jossa mainostettiin paikasta löytyvän yli 70 kotimaista olutta. Tämä on tosiaan melko vaikuttava luku, joka kannattaakin kertoa ulos. Tämän tiesin jo itse etukäteen ja kauppasikin paikkaa kavereilleni näillä mainoslauseilla. Baarin Facebook-feedistä pääsee seuraamaan aktiivisesti tarjontaa. 


Hanoja taisi olla vain kolmesta neljään, mutta pulloja löytyi senkin edestä. Jos en väärin muista, paikka on saamassa tulevaisuudessa (lähi?) uusia hanoja, jolloin voi pitää erilaisia teemaviikkoja tmv. erilaisista panimoista. Paikkana Ankka on hyvin pieni, mutta hyvän tunnelman omaava. Pullot kivasti esillä, joka helpotti valintaa. Nyt ei olla kuitenkaan missään fine hippie olutsaluunassa, vaan melkeimpä Kalliontyylisessä loukussa, jossa ei kuitenkaan karaoke raikaa. 

Olutvalikoima oli tosiaan huikea, mutta myös muutama hyvä tislekin paikalta löytyi. Ymmärsin, että viskeihin tullaan panostamaan mahdollisesti enemmän tulevaisuudessa, vaikka ei mitään viskimestaa olisikaan tarkoitus pitää. KDC:lta löytyi parit kivat, mm. KDC #, joka oli maukkaampi kuin muistinkaan. Pirun kiva mausteinen mentholisuus ja pitkä jälkimaku miedolla hiivatvistillä. Verrattiin myös hyllystä löytyvään KDC Juureen, joka sekin oli erinomainen. Navettaa, esterisyyttä ja kevyttä minttuisuutta. 



Oluita mentiin maistelemaan ja hanasta valittiin Olarin Panimon Area 21 Pale Ale, joka vakuutti minut tuoreella hedelmäisellä humalaisuudellaan ja helpolla juotavuudellaan. Tätä tuli otettua jopa muutama mukillinen. Piti myös suositusten perusteella kokeilla pullosta Olarin Panimon Area 21 IPA, mutta tämä ei mielestäni ollut erityinen. Pale Ale oli raikkaampi ja vakuuttavampi. Täytyy käydä morjenstamassa Olarilaisia Helsinki Beer Festivaaleilla huhtikuussa. 

Maistoin hieman ohimennen kaverilta hanasta kaadettua Brewcatsin Crimson IRAa, joka oli melko raskaan humalainen ja tummansävyinen. Sen verta pieni maisto, että en suurempia johtopäätöksiä tehnyt. Kyllä tuota uudestaankin maistaisi. 



Pari muutakin tuolla tuli naukattua, mutta kaikki oli enemmän tai vähemmän "ohimennen", joten jätetään ne tulevaisuuteen uusintamaistoihin arvioitaviksi. Summa summarum, Vaappuva Ankka on paikka, jossa oluenystävän tulee käydä vähintään kerran, mieluummin useammankin! 

p.s. Ankka järjestää tastingejä viskien saralla, varmaan kuulet parhaiten uutisista heidän Facebook-sivuiltansa. Lisäksi kotisivuilta löytyy tiedot saunasta (alla detaileja).


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti